Haasteista viis

Tiistai 28.8.2012 - Reino Myllymäki

Kielen käytön asiantuntija Ludwig Wittgensteinin (1889-1951) sanomaksi on laitettu ajatus "Asiasta, josta ei voi puhua, ei kannata yrittää puhua. Asiasta, josta voi puhua, kannattaa puhua selvästi", jota siteeraan kohtuullisen usein. Toivottavasti en liian usein, sillä Wittgensteinkin taisi olla aika vaikea ihminen.

Välillä kuitenkin tuntuu, että tarvetta selvästi sanomiselle on. Taas kun Big Brother alkaa, tulee elävästi mieleeni eräskin BB-talon haastattelu, jossa BB-talolainen totesi toisesta, että "se ihan pikkasen ärsyttää". Ottaen huomioon BB:n konseptin jo se, että haastateltava edes otti asian puheeksi osoitti, että ko. henkilö ärsytti häntä lähes sietämättömästi eikä ihan pikkasen vain. Jos asiasta voi puhua niin miksei sitten puhuta selvästi.

Haasteista viis

Minulla oli tilaisuus käydä viime viikonloppuna Pentti Aaltosen taidenäyttelyssä Rigårdsnäsin nuorisoseurantalolla. Kalanpainannan ohessa tuli käytyä läpi näyttely, jossa oli Erik Uddströmin valokuvia ja Pentti Aaltosen taideteoksia ja tarinatauluja. Tarinat olivat mielestäni hyviä. Yksi kosketteli haaste-sanan käytön yleistymistä. Ennen oli vaikeaa ellei jopa mahdotonta, nyt se on haasteellista.

Sivistyssanakirjani ei tunne haaste-sanaa ollenkaan! Wikipediakin tuntee sanan vain oikeudenkäyntiin liittyvässä päämerkityksessä. Siitä huolimatta haasteellinen-sana on yleistynyt ja usein sitä käytetään kaunistelemaan karua todellisuutta.

Toisen maailmansodan aikana Suomessa yritettiin kehittää lentokalustoa itse. Yksi tärkeä mutta pahoin pieleen mennyt yritys oli Myrsky-hävittäjäkoneen kehittäminen. Jukka Raunio toteaakin vuonna 2002 ilmeistyneessä Suomen Ilmailuhistoriallisen Lehden 1. erikoisnumerossa Valtion lentokonetehdas Myrsky ihan lopuksi, että "Lopuksi on muistettava, että niin Myrskyä koskevat kuin muutkin tässä esityksessä käsitellyt päätökset tehtiin aikana, jonka vaikeutta on nykyisin, jolloin pienikin riittävästi resursoitu tulevaisuuden tehtävä julistetaan 'haasteeksi', lähes mahdotonta sisäistää".

Pentti Aaltonenkin totesi, että välillä olisi reilua todeta haasteellinen-sanan käytön sijasta, että "kusessa ollaan!"

Varaudu viimeistään nyt tulevaan talveen

Keskiviikko 9.5.2012 - Reino Myllymäki

Tekstien sanajärjestysasiat eivät ole suomalaisille helppo juttu, eivät itsellenikään. Asia tuli esiin taas pariin kertaan samana päivänä, mikä pani postaamaan tämänkin tekstin blogiimme. Tietohallinnon johtamisen käsikirjan päivitys 2/2012 kävi pikaisesti oikoluvussa ja taas sitä pääsi ihmettelemään, millaista tekstiä päästi käsistään viikko pari sitten!

Toinen kerta tuli, kun luin mainosta postista juuri tulleesta lehdestä. Mainoksessa luki: Varaudu viimeistään nyt tulevaan talveen. Siis: Varaudu talveen, joka tulee viimeistään nyt. Hetkinen, nythän on kevät eikä syksy!

Ehkä mainosteksti oli provokaatio, jolla yritetään edistää rako- tai umpiseinäisten latojen menekkiä. Mutta kyllä suomessa on vähän niinkuin englannissa eli aikajutut pannaan mielummin lauseen loppuun. Oikein kirjoitettuna teksti olisi: Varaudu tulevaan talveen viimeistään nyt.

Vähän eri juttu on kaksimieliset lauseet. En nyt tarkoita sellaisia koomikkojen tai viihdehahmojen - kuten Usko Eevertti Luttisen - sanaleikkijuttuja tai vastaavia, jotka ovat niin kaksimielisiä, että ovat suorastaan yksimielisiä. Takavuosina työkaveri kertoi tyrmistyneensä, kun luki aamun lehdestä kehoituksen: Liimaa pääsi viemäriin! Toinnuttuaan järkytyksestä hän luki tekstin kunnolla ja totesi, että se kertoi onnettomuudesta, jossa liimaa pääsi tehtaasta viemäriin.

Suomalaisten kirjoitustaidon alamäki on sinänsä surullinen juttu. Ratkaisevaan huononnukseen on mielestäni kaksi syytä: peruskoulun äidinkielen tuntimäärien vähentäminen ja tekstiviestikulttuuri. Kumpaakan ei tarvinne selittää.

Nyt sosiaaliseen mediaan täysipainoinen osallistuminen kirjoitustaitoa, ettei lukija joudu toteamaan, että ymmärrän kirjoituksestasi jokaisen sanan mutta en yhtään ajatusta.

Blogimarkkinointi-kirjan kirjoittanut Katleena Kortesuo sanoi kirjan julkistustilaisuudessa 27.1.2012 jotenkin, että "80 % kielioppivirheistä korjantuu laittamalla että-sanan eteen pilkku". Olen Katleenan kanssa samaa mieltä.